Lyhyesti sanottuna koira voi olla ihmistä parempi kumppani monissa asioissa, mutta se ei tarkoita, etteikö ihmissuhteitakin tarvittaisi. Koira ei välitä ihmisen virheistä. Sille ei ole merkitystä, onko ihminen köyhä vai varakas. Ne eivät kritisoi.
Mikään muu eläin ei pysty muodostamaan samanlaista psykologista liittoa ihmisen kanssa kuin koira. Koiralla näyttää olevan kyky lukea meitä ja reagoida pieniinkiin mielialamme muutoksiin. Koira rakastaa läheisiä ihmisiään aidosti ja rehellisesti ja näyttää sen uudelleen ja uudelleen. Se ei koskaan valehtele rakastaessaan. (Masson 1997)
Hämmentävintä tässä on se, että koirat reagoivat aina samalla tavalla. Ne jaksavat aina olla yhtä iloisia omistajan tullessa kotiin. Ilo tarttuu, eikä iltaa teekään enää mieli viettää sängyllä maaten.
Koiralla on myös kiistaton vaikutus ihmissuhteisiin. Yksinäiselle vanhukselle koira voi olla pelastus. Ei yksinään koiran takia, vaan koiran kautta voi myös saada uusia tuttavia ja ystäviä.
"Kun muutin tänne mieheni kanssa keskustasta 18 vuotta sitten, niin oikeastaan kaikki ystävät ja tutut syntyivät sillä tavalla, että menin koiran kanssa juttelemaan. Ja kun oli pieni lapsi ja koira samanaikaisesti, niin tulihan sitä juteltua. Monet tutut on vieläkin niiden aikojen perusteella." Anonyymi tutkija, 50 v.
"Jos yksinään tuolla kävelee, harvapa jää juttusille, mutta kun on koiran kanssa, niin on kaikennäköisiä kyselijöitä ja juttukavereita. Yksinäisellä ihmisellä se on ehkä ainoa seura. Ei tarvitse ainakaan seinille puhua, jos on koira." Anonyymi siivooja, 44 v.
Niin, mitä me tekisimmekään ilman nelijalkaisia ystäviämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti